Än yy tee takapuoli irti sohvasta nyt!

Mun piti herätä klo:6.00 lenkille, mutta olikin vähän liian pimeää. Mua alko,jotenkin ahdistaan eilen illalla mun peilikuvassa näkyvät ihrat. En ole lihava ja en ole koskaan ollutkaan. Nuorempana mulla oli tosi huono itsetunto,koska mua kiusattiin. Olen kuitenkin muuttunut ihmisenä ja kasvanut sekä mulla on ollut pitkään tosi itsevarma olo ja hyvä itsetunto. Tietenkin olen nainen ja löydän itsestäni ongelma kohtia, jotka on pahentuneet kesän aikana. Kävin ahkerasta treenaamassa viime vuonna ja tiputin painoa mutta kesällä kaikki tuli takaisin. Syksyllä aloitin jälleen uudelleen treenaamisen, koska kesällä se oli tosi hajanaista. En todellakaan ole pitkään aikaan näyttänyt, siltä että treenaisin, joten nyt päätin laittaa valitukset pussiin ja alkaa tehdä asialle jotain täällä Saksassa!

Nukuin hetken vielä ja kun nousin mä aloin punnertaa,tehdä vatsalihaksia ja selkälihaksia jne. Menin kahdeksaksi aamupalalle. Kahvia kupillinen ja mysliä jogurtin kanssa hieman. Onneksi mun työvuoroni oli 8.30-12.30 koska silloin sai juosta ympäriinsä ja olla reipas (  mä ajattelin hyötyliikunnan kannalta). Työvuoroni päätteeks tulin hetkeksi huoneeseeni ja torkahdin. Tuli hieman kiire sinne lenkille,ennen mun iltavuoron alkamista. Otin kameran messiin ja päätin kuvailla samalla mun reitin minkä mä juoksen. Ajattelin,että nyt pitää oikeasti ottaa itseäni niskasta kiinni,eikä saa antaa tulla mitään sortumisia. Eli eilinen suklaalevy ja limupullo saa jäädä nyt kaappiin pölyyntyyn tai sitten odottaa matkaa kotisuomeen. Armahdan tietenkin itseni,jos tälläinen tapahtuu mutta se ei saa enää olla tekosyy saada sortua.Laitoin lenkkivaatteet päälle ja lämmittelin hetken ja aloin juosta. Musiikit pauhas korvissa ja yritin katsoa suoraan etteenpäin. Suomessa olin ajatellut,että täällä mua ei kukaan tunne,joten mua ei ujostuta lenkkeillä. Miksi mulle kuitenkin tuli se fiilis,että kaikki katsoo mua? Jotenkin ahdistavalta tuntuu,että ihmiset näkee mut lenkkivaatteissa ja näkee kireistä juoksuhousuista mun ongelma kohdat. Päätin juosta musiikintahtiin välittämättä katseista,jotka luultavasti on vain mun päänisisällä. Tosi tyhmältä kuulostaa,kun yleensä olen tosi itsevarma. En tiedä onko kenelläkään muulla tälläisiä tuntemuksia itsestään?

Tästä mun matka alkoi lenkille. Muutamien katujen kautta lämmittelin ihan vain kävellen,kunnes pääsen maastoon juoksemaan. Pehmeämpi maasto on mukavempi mun kipeille jaloille..

Tästä vielä eteenpäin ja isontien ylitse luontoon lenkkeileen!Ihanaa!

Oli muuten älyttömän kauniin näköstä juosta auringonlaskuun :)

  Ehdinkin juuri sopivasti suihkun kautta iltavuoroon. Mulla oli mukava päivä vaikka ei mitään erityistä tapahtunutkaan :) Mutta ei aina tarvitsekaan,että on mukava päivä! Hups,kello vierähti tässä samalla kun kirjottelin postausta. Ehdin nukkua ehkä 7 tuntia kun päätin aamulla mennä taas lenkille :D

Guten Nach alle! By:Biibii<3